15.9.1576 Ruotsin kuningas Juhana III antoi itsenäisen seurakunnan eli kirkkopitäjän perustamisasiakirjan ja valtakirjan Laihian ensimmäiselle kirkkoherralle Ericus Aeschillille (Eerik Eskilinpoika). Tätä ennen Laihialla oli kappeliseurakunnan asema, jonka vuonna 1508 vihityssä kappelikirkossa sekä Kyrön että Mustasaaren emäseurakuntien papit kävivät pitämässä jumalanpalvelukset.
Oman kirkkoherran ja kirkkopitäjän perustamisen myötä myös Laihian pitäjän rajat ja rakenteet alkoivat kehittyä, ja vuonna 1606 mainitaan ensimmäisen kerran myös Laihian hallintopitäjä, mikä tarkoitti myös maallisen hallinnon järjestymistä Laihialla: Ensimmäiset käräjät Laihialta tunnetaan vuodelta 1612 ja ensimmäinen nimismies vuodelta 1615.
Orava-aiheinen pitäjänsinetti on ollut olemassa viimeistään vuodesta 1614. Seurakunnallista ja maallista hallintoa ei kaikilta osin voi kuitenkaan erottaa toisistaan menneinä vuosisatoina – kuvaavaa on että seurakunnallisista asioista päättäneissä pitäjänkokouksissa alettiin 1600-1700-lukujen aikana tehdä päätöksiä myös asioista, joita aiemmin oli käsitelty käräjillä. Varsinainen kunnallisuudistus Suomessa toteutettiin vuonna 1865 ja kuntakokoukset ja kirkonkokoukset erotettiin toisistaan. Laihian ensimmäinen kuntakokous järjestettiin vuonna 1868.
Pohjalaista sananpartta seuraten – komiaa tuloo oltua, kun muistaa miston kotoosin!
