Laihian pitäjän 450-vuotisjuhlavuosi huipentui tapahtumien viikonloppuun 19.–20.9.
Juhlaviikonlopun ajankohta haluttiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä seurakunnan
itsenäistymisen päivää. Kuningas Juhana III antoi itsenäistymiseen johtaneen valtakirjan
Laihian seurakunnalle 15.9.1576.
Viikonlopun ohjelmassa haluttiin ottaa huomioon ihmiset erilaisine mieltymyksineen ja
elämäntilanteineen. Kävijöitä riitti mukavasti kaikkiin viikonlopun tilaisuuksiin.
Aarne Alligaattori avasi Laihian pitäjän 450-vuotisjuhlat
Juhlaviikonloppu aloitettiin vauhdikkaissa merkeissä lauantaina, kun pienet juhlavieraat
täyttivät Monnarin salin. Noin 350 lasta ja aikuista saapui osallistumaan perhekonserttiin,
jossa esiintyi Aarne Alligaattori ja viidakkorumpu. Ensimmäiset innokkaat fanit saapuivat
paikalle jo hyvissä ajoin.
”Tässä tulee Aarne, viidakoiden aarre, veikeä ja suuri tuo alligaattori.” Laulun sanat olivat
hyvin iloisen yleisön muistissa. Monnarin salissa mahtui myös hyvin tanssimaan ja
juoksentelemaan.
Sara Siipola esiintyi ensimmäistä kertaa Laihialla
Juhlaviikonlopun lauantai huipentui Monnarin iltakonserttiin, jota tähditti erityisesti UKM:n
myötä laajempaan julkisuuteen noussut Sara Siipola. Konsertti-illan avasi juurevasti
rokkaillen yhtye von Kaajat. Myös Marian Sandhu ihastutti yleisöä kauniilla äänellään.
Iltakonsertin liput olivat jaossa kirjastolla ja ne jaettiinkin loppuun hyvissä ajoin ennen
konserttia. Lippuja jaettiin hiukan alle 600 kappaletta. Määrä perustui Monnarin
turvallisuussuunnitelmassa määriteltyyn yleisömäärän maksimiin.
Laihialaissyntyinen Sara Siipola esiintyi Laihialla ensimmäistä kertaa. Keikan aikana hän
toi esiin omia juuriaan ja omaa koulutaivaltaan Laihialla. Siipola oli odottanut Laihian
esiintymistä innolla, ja konsertti-ilta herkistikin tähden.
”Mulla on vähän sellainen tapa, että sanon olevani laihialainen, vaikka en täällä enää
asukaan. Se on sellainen asia, joka pysyy. — Olen käynyt täällä yläasteen. Hetki sitten
kävin viimeksi, kun pikkusisko pääsi ylioppilaaksi. Nyt tällä kertaa täällä lavalla”, Siipola
kertoi.
Ilta oli ansaittu kunnianosoitus laihialaiselle kevyen musiikin osaamiselle.
Uusi kirkkoherra asetettiin virkaan juhlamessussa
Sunnuntaina juhlat jatkuivat heti aamusta kirkonmäellä. Lapuan hiippakunnan piispa Matti
Salomäki toimitti Laihian juhlamessun, jossa asetettiin virkaan uusi kirkkoherra Tiina
Keinänen. Virkaan asetettavan esittelyssä piispa korosti kauniilla tavalla levon merkitystä
kutsumustyössä.
Kirkkoherra Tiina Keinänen saarnasi messussa. Päivän evankeliumiteksti kertoi
tapahtumasarjan, jonka päätteeksi Jeesus herätti ystävänsä Lasaruksen kuolleista. Tämä
tapahtuma on ikuistettuna myös Lennart Segerstrålen vuonna 1956 maalaamassa
alttaritaulussa ”Lasaruksen herättäminen”. ”Hautakammion holvista on tullut elämän portti.
– Toivoa on. Toivoa on aina”, kirkkoherra totesi saarnassaan.
Juhlamessuun kokoontui yhteensä 250 kirkkovierasta.
Ministeri Mari-Leena Talvitie juhlapuhujana
Laihian pitäjän 450-vuotisjuhlaa vietettiin vielä kirkonmenojen jälkeen koulukeskuksella ja
Monnarilla. Lohikeitto maistui juhlavieraille, ja Olgela Bakery tarjoili virallista juhlavuoden
kakkua. Kesällä järjestetyn kakkukilpailun voitti ”Laihian kesä”, jossa yhdistyvät tuoksuva
mustaherukkamousse ja pehmeä jäätelökreemi.
Monnarin päiväjuhlassa puhuivat tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja piispa
Matti Salomäki. Kirjailija Paula Nivukoski esitti tilaisuutta varten kirjoittamansa novellin,
jossa hän käsitteli koskettavalla tavalla kotiseutua ja elämän tärkeitä, kannattelevia
ihmissuhteita luonnollisesti rehevää murretta käyttäen. Nivukosken esitys tarjosi
juhlavieraille tarinallisen ja syvällisen katsauksen, joka peilasi alueen historiallisia teemoja
ja vahvaa paikallista identiteettiä.
Ministeri Talvitie painotti puheessaan kulttuurin merkitystä yhteisöä kannattelevana ja
eteenpäin vievänä voimana. Hän painotti, että kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille ja niillä on
merkittävä rooli hyvinvoinnin sekä inhimillisemmän tulevaisuuden rakentamisessa.
Ministeri muisti myös laihialaisia juuriaan ja toi esille niiden merkitystä omassa
elämässään.
Piispa Salomäki puolestaan nosti esille kunnan ja seurakunnan läheistä ja hyvää
yhteistyötä ja luotasi syvällisemmin myös paikallista historiaa, paikoitellen myös lämpimän
humoristisesti.
Lue piispa Salomäen puhe täältä: Yhteistä vastuuta, sivistystä ja iloa | Piispa Matti
Salomäki.
450 tulevaa vuotta
Juhlaviikonloppu osoitti, että 450-vuotias Laihian pitäjä katsoo elinvoimaisena myös
eteenpäin. Vahvat paikallisyhteisöt kannattelevat jatkossakin nuukan pitäjän yhteistä
elämää. Viikonlopun tapahtumat tarjosivat hienon mahdollisuuden pysähtyä juhlimaan
laihialaisuutta. Kestävä hyvinvointi syntyy kuitenkin turvallisesta, yhteisestä arjesta ja
toisista huolehtimisesta.
